Viestintäjohtajan työharjoittelupäivä Järvenpään Vedellä: vesihuolto vaatii suunnitelmallisuutta, mutta myös nopeaa reagointia yllättäviin tilanteisiin

Nimeni on Heli Komulainen ja työskentelen Järvenpään kaupungin viestintäjohtajana. Sovimme keväällä kaupungin johtoryhmässä, että menemme kaikki päiväksi ”työharjoitteluun” tänä vuonna johonkin kaupungin yksikköön. Tarkoituksena on lisätä johdon ymmärrystä siitä, millaista työtä kaupungin monissa eri palveluissa tehdään ja miten sitä tehdään.

Valitsin omaksi työharjoittelupaikakseni Järvenpään Veden siitä syystä, että sen toiminta ei ollut minulle niin tuttua kuin kaupungin monien muiden palvelujen. Teemme Veden kanssa viestinnällistä yhteistyötä erityisesti häiriötilanteissa, mutta muutoin en ole syvällisemmin perehtynyt Järvenpään Veden toimintaan. Teknisluontoinen toimiala on myös aika kaukana oman päivittäisen työni luonteesta, joten minua kiinnosti hypätä epämukavuusalueelle näkemään jotain ihan muuta kuin omaa työsarkaa.

Järvenpään Veden toimitusjohtaja Ari Kaunisto oli hyvin ystävällinen ja järjesti minulle harjoittelupäivän, jonka aikana pääsin hänen kanssaan tutustumaan vesihuollon saloihin.

Mikä Järvenpään Vesi?

Järvenpään Vesi on liikelaitos, joka on osa kaupunkikonsernia, mutta silti itsenäinen tulosyksikkönsä. Veden toimintaan ei käytetä verovaroja, vaan se rahoitetaan täysin talous- ja jäteveden käyttö- ja perusmaksuilla sekä liittymämaksuilla. Opin Ari Kaunistolta, että näin on organisoitu suurin osa Suomen kunnallisista vesilaitoksista, joita on yli 400. Vesilaitoksia on Suomessa kokonaisuudessaan jopa 1500 kappaletta, mutta niistä iso osa on asukkaiden vesiosuuskuntia. Järvenpäässä vesiosuuskuntia ei ole.

Järvenpään Vedellä on 16 työntekijää. Joukossa on asentajia, mutta myös asiantuntijoita ja hallinnollista työtä tekeviä henkilöitä. Jotkut tehtävät Vesi on ulkoistanut muille toimijoille, tällainen on esimerkiksi vesimittareiden vaihtaminen. Ja tiesitkö muuten, että itse vesi ei tule Järvenpään Vedeltä, vaan se ostetaan Kuvesilta eli Keski-Uudenmaan Vesi -kuntayhtymältä?

Järvenpään Vesi huolehtii siitä, että järvenpääläisiin kotitalouksiin tulee juomavesi ja toisaalta siitä, että jätevesi kuljetetaan pois. Rakennetun hulevesiverkon alueella laitos hoitaa huleveden poisjohtamisen vesistöihin. Ja hulevedethän siis ovat sade- ja sulamisvesiä, joita muodostuu katu- ja puistoalueilla sekä kiinteistöjen kuivatusjärjestelmistä (mm. salaojat ja kattovedet).

Järvenpään Veden nettisivuilla kerrotaan lisäksi, että ”laitos huolehtii verkostoon sijoitetun omaisuuden arvon säilyttämisestä ja verkoston käyttökunnosta sekä suunnittelee ja toteuttaa yhteistyössä kaupunkikehityksen kanssa verkoston uus- ja saneerausinvestoinnit”. Kuten työharjoittelupäivän aikana opin, näihin lauseisiin sisältyy monenlaisia mietittäviä asioita ja lukuisia työtehtäviä.

Monipaikkaista työtä

Aloitamme työharjoittelupäiväni Järvenpään Levysepänkadulla sijaitsevista toimitiloista. Siellä työskentelee toimihenkilöitä, jotka esimerkiksi suunnittelevat vesihuoltoverkoston saneerauksia. Osittain Järvenpään Veden toimihenkilöt työskentelevät myös keskustassa Bulevardikorttelin tiloissa ja tekevät etätyötä kotoa käsin. Asentajat tekevät työtä paljolti työmailla ja huoltokohteissa, Levysepänkadun toimisto-, varasto- ja huoltotilat tukikohtanaan.

Tapaan Levysepänkadulla vesihuoltopäällikkö Teemu Keitaanpään, joka vinkkaa, että kaupungin viestintä voisi vaihteeksi muistuttaa ihmisiä siitä, mitä vessanpönttöön saa laittaa ja mitä ei. Viime aikoina jätevesiputkiin on ajautunut taas monenlaista sinne kuulumatonta kamaa, muun muassa lakana!

Käymme toimitusjohtajan kanssa kiertämässä Levysepänkadun varaston, jossa on säilössä putki poikineen. Opin, että siniset putket ovat juomavedelle, ruskeat jätevedelle ja mustat hulevedelle. Myöhemmin päivällä työmailla näen myös punaisia putkia, jotka sitten taas ovat esim. valokuitujen ja sähkön suojaksi tarkoitettuja.

Varastoon ja Levysepänkadun pihamaalle on taltioitu ”muistoksi” myös muutamia käytöstä poistettuja, puhki syöpyneitä vanhoja putkia. Ari esittelee minulle näitä Vehkatieltä poistettuja putkia, jotka ovat peräisin 70-luvulta. Vehkatiellä oli viime talvena isot putkirikot, joita jouduttiin korjaamaan pitkään ja monivaiheisesti.

Toimitusjohtaja kertoo, että Järvenpään alueella on yhteensä 220 kilometriä vesiputkea, josta 95 kilometriä on vielä vanhaa valurautaputkea, joka puhki syöpyessään voi aiheuttaa ikäviä yllätyksiä isojen yhtäkkisten korjaustöiden muodossa. Häiriötilanteet ovat vesihuollossa aina mahdollisia ja niitä tuleekin pitkin vuotta. Sen vuoksi Järvenpään Vedellä on varallaolo päällä vuoden jokaisena päivänä 24/7. Varallaolovuorossa on aina asentajan lisäksi vastuullinen esihenkilö siltä varalta, että tulee isompi häiriötilanne ja joudutaan ohjaamaan liikennettä poikkeuksellisesti, tilaamaan konekalustoa, tekemään häiriötilanneviestejä, huolehtimaan työturvallisuudesta tai muuta vastaavaa.

Putkistot tehdään kestämään

Seuraavaksi suuntaammekin Ari Kauniston kanssa työmaiden valvontakierrokselle. Suunniteltuja putkisaneerauksia tehdään paljon kesäaikaan, jolloin maa ei ole roudassa ja työskentelyolosuhteet ovat muutenkin helpommat. Saneerausten lisäksi uusille asuinalueille tehdään uutta asumisen mahdollistavaa vesi-infraa.

Toimitusjohtaja kertoo, että saneeraus- ja uudishankkeiden suunnittelu on melkoista palapeliä, jossa pitää ottaa huomioon aina taloudelliset mahdollisuudet ja käytettävissä olevan henkilöresurssit. Siksi vanhoja putkistoja ei voida kaikkia saneerata kerralla kuntoon, vaikka niissä rikkoutumisriskiä onkin. Uudiskohteissa taas tulee usein aikataulumuutoksia, jos hankkeiden aikataulut venyvät esimerkiksi kaavavalitusten vuoksi.

Ensimmäinen työmaa, jossa vierailemme, on Haarajoen uusi Lehmustien asuinalue. Siellä on omakotitontteja myynnissä, mutta vasta yhdellä rakennustyöt ovat käynnistyneet. Vesiasiat siellä ovat valmiina uusia asukkaita odottamassa.

Käymme tsekkaamassa, että uudessa pumppaamorakennuksessa on kaikki OK. En ole tätä päivää ennen ikinä kiinnittänyt huomiota siihen, että näitä pumppaamojahan on Järvenpäässä siellä täällä. Niistä uusimpiin on rakennettu verkkoaita kiinni rakennuksen seinään, sillä se ehkäisee ilkivaltaisia töherryksiä paremmin kuin kauemmas rakennettu aita, joka houkuttaa kiipeämään yli.

Lehmustieltä suuntaamme Kaakkolaan. Se on vanhaa asuinaluetta, jossa on meneillään samanaikaisesti useampiakin saneeraustyömaita. Samalla varaudutaan myös Vanhankylänniemeen tulevaisuudessa rakennettavan Anni-tädin kylän vesitarpeisiin.

Pääsen kurkistamaan Vanhankyläntiellä auki kaivettuun kuoppaan, josta paljastuu maanalainen todellisuus. Siellä risteilee melkoinen putkien verkosto ja vielä kaiken maailman kaapelit päälle. Maanalaista maailmaa on rakennettu vuosikymmenten saatossa eikä ihme, että sieltä välillä ilmaantuu päivänvaloon työvaiheisiin vaikuttavia yllätyksiä, vaikka uudet hankesuunnitelmat paperilla olisivat kuinka hyviä.

Ari Kaunisto kertoo, että nykyisin putkistot suunnitellaan ja toteutetaan niin perusteellisesti, että ne kestäisivät seuraavat 100 vuotta eivätkä alkaisi hajota lopullisesti puolen vuosisadan kohdalla, kuten 70-luvulla rakennetut. Menneinä vuosina dokumentointikaan ei ollut yhtä perinpohjaista kuin tänä päivänä.

Kaunisto painottaa perusteellisen sopimisen tärkeyttä urakoissa. Hyvästä sopimuksesta käyvät selkeästi ilmi eri osapuolien vastuut, jos ja kun yllätyksiä matkan varrella tulee. Yksi päivän opeistani oli, että vesi-infran rakentaminen ja saneeraus on työtä, joka vaatii ongelmanratkaisutaitoja, luovia ratkaisuja ja hyvää lukuisten eri osapuolien välistä yhteistyötä.

Ainutlaatuinen betonivesitorni

Ennen puolta päivää suuntaamme Ainolan työmaan kautta tarkastamaan Järvenpään hienoa, vuonna 1965 rakennettua betonista vesitornia. Sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Pirkko ja Arvi Ilonen.

Ari Kaunisto ei käy tornilla usein, eikä oikeastaan kukaan Järvenpään Vedeltä, sillä tornia ohjaava automaatio on Keski-Uudenmaan Vesi -kuntayhtymän. Kipitämme pari vuotta sitten kunnostetun tornin portaat ylös ja käymme tsekkaamassa, että sisätiloissa on kaikki kunnossa. Kattotasanteelle päästyäni totean, että on harmi, kun torniin ei aikanaan rakennettu hissiä, sillä tämä on taatusti Järvenpään paras näköalapaikka, josta voi tarkastella kaupunkiamme lintuperspektiivistä eri suuntiin. Ylhäältä päin katsottuna Järvenpää on yllättävänkin vihreä!

Katolla on useita teleliikennemastoja sekä pelastuslaitoksen väestöhälytin, jolla testataan yleistä vaaramerkkiä Järvenpäässä joka kuukauden ensimmäinen maanantai klo 12.

Mutta entä sitten vesitornin perimmäinen tarkoitus? Se on ensisijaisesti vedenpaineen tasaaminen ja verkostopaineen ylläpito ja toissijaisesti veden varasäiliönä toimiminen. Opin työharjoittelupäivänäni, että vedenpaine on erilainen eri kunnissa, koska vesitornit sijaitsevat eri korkeuksilla. Esimerkiksi Järvenpään ja Tuusulan välillä ei voisi suoraan siirtää vettä, vaan väliin tarvittaisiin paineentasaaja.

Sopimussäätöä ja siirtoviemärihanketta

Lounaan jälkeen siirrymme takaisin Levysepänkadulle ja pääsen mukaan palavereihin, joissa käsitellään vesihuollon hallinnollisia asioita. Ari kertoo, että ne ovat lisääntyneet ja monimutkaistuneet sen 18 vuoden aikana, kun hän on työskennellyt Järvenpään Vedessä. Tämä johtuu muun muassa lainsäädännöstä.

Ensimmäiseen palaveriin tulee kanssamme vesihuoltoasiantuntija Liisa Joensuu ja käymme läpi Aluehallintoviraston lähettämään lausuntopyyntöä, joka on tullut Järvenpään Vedelle lausuttavaksi. Seuraavaan palaveriin liittyvät Teamsin kautta mukaan konsulttitoimiston edustajat, sillä asia koskee riitaista sopimustilannetta.

Kun työharjoittelupäiväni iltapäivällä päättyy, jätän Ari Kauniston vielä sorvaamaan viranhaltijapäätöstä siirtoviemärihankkeen rakennussuunnittelun hankinnasta. Kyseessä on tulevien vuosien suurin vesi-infran rakennushankkeemme, jossa rakennetaan yli kymmenen kilometrin mittainen ”ohituskaista” jätevedelle Kellokoskelta aivan Järvenpään eteläosaan. Uusi siirtoviemäri vähentää Järvenpään keskustan jätevesikuormaa ja lisää turvallisuutta jätevesitulvapäästöjen suhteen. Linja mahdollistaa myös Järvenpään itäisemmän ja pohjoisemman osan liittymistä vesihuoltopalveluihin ja turvaa vesihuoltoa etelä- ja pohjoissuuntaisesti.

Kiitos Järvenpään Vedelle mahdollisuudesta tulla tutustumaan toimintaanne! Työharjoittelupäiväni oli todella opettavainen.